Verohallituksen julkaisu 33.09
Kotona teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää
verosta. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona palkka, palkan
sivukulut tai työkorvaus on maksettu. Työkorvaukseksi sanotaan
yritykselle tai yrittäjänä toimivalle yksityiselle henkilölle
sekä esimerkiksi yleishyödylliselle yhteisölle työstä maksettua
muuta palkkiota kuin palkkaa.
Kuka vähennyksen
saa
Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa
asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja
hoitotyöstä tai asuntonsa kunnossapidosta taikka perusparannuksesta
palkkaa tai työkorvausta. Vuodesta 2005 alkaen vähennyksen saa myös
työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison
vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan
ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa.
Vähennysoikeus koskee myös edellä mainittujen sukulaisten
puolisoiden käyttämässä asunnossa tehtyä työtä. Vähennystä
ei myönnetä yhteisölle tai yritykselle. Vähennystä ei siten
myönnetä esimerkiksi asunto- osakeyhtiölle. Sen sijaan osakas tai
hänen vuokralaisensa saa vähennyksen käyttämässään asunnossa
tehdyistä korjaustöistä, jotka asunto-osakeyhtiölain tai
yhtiöjärjestyksen mukaan ovat osakkaan
vastuulla.
Kotitalousvähennys
puolisoille
Puolisoista täyden vähennyksen voi
saada kumpikin erikseen. Vähennys jaetaan puolisoille siten kuin he
ovat sitä ennen verotuksen päättymistä vaatineet. Jos vähennystä
tai osaa siitä ei voi vähentää sitä vaatineen puolison veroista,
loppuosa vähennetään toisen puolison veroista.
Vähennykseen
oikeuttavat kustannukset
Vähentää saa 60 %
arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu
ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa
harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Yleishyödylliselle
yhteisölle esim. urheilu- ja nuorisoseuralle tavanomaisesta
kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta
työkorvauksesta saa myös vähentää 60 %. Jos kotitalous on
palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 30 % palkasta ja
palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.
Kustannukset,
joista ei saa vähennystä
Palkansaajan osuus
työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta ei oikeuta vähennykseen.
Laskuun sisältyvistä tavaroista ja matkakuluista ei myöskään saa
vähennystä. Vähennystä ei saa myöskään työhön käytetyn
koneen osuudesta.
Vähennyksen enimmäismäärä ja
omavastuu
Vähennyksen enimmäismäärä on vuodesta
2009 alkaen 3000 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa.
Vähennys on henkilökohtainen.
Täyteen vähennykseen
oikeuttavien kustannusten määrä
Täyteen vähennykseen oikeuttavat noin 5 166 euron suuruiset
kustannukset, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty
yritys tai yrittäjä. (5166 x 60 % - 100 on noin 3000
euroa).
Jos työn tekee palkattu henkilö ja palkan sivukulut ovat
22 %, täyden vähennyksen saa noin 5962 euron suuruisilla
kustannuksilla (30 % x 5962 + 22 % x 5962 – 100) on noin 3000
euroa.
Millainen työ oikeuttaa vähennykseen
Vähennykseen
oikeuttaa verovelvollisen sekä edellä mainittujen sukulaisten
kotona tai vapaa-ajan asunnossa tehty tavanomainen:
Kotitaloustyö
Vähennykseen oikeuttavaa
kotitaloustyötä on kodin hoito kuten ruuanlaitto, siivous,
pyykinpesu, silitys, muu vaatteiden huolto, pihan hoito, kuten
nurmikon ja pensasaidan leikkaus, piha-alueen auraus sekä muu pihan
puhtaana pito. Kaupassa käynti ja lemmikin ulkoiluttaminen
oikeuttavat vähennykseen, jos työ on osa muuta
kotitaloustyötä.
Vähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä
ei ole esimerkiksi suunnittelutyö, huonekalujen verhoilu, jätteiden
kuljetus, likakaivon tyhjennys ja muuttopalvelut.
Hoiva-
ja hoitotyö
Tavanomaista hoiva- ja hoitotyötä on
lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoitaminen hoidettavan
kotona kuten esimerkiksi heidän syöttäminen, pukeminen, peseminen
sekä ulkoilussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa
auttaminen.
Vähennykseen oikeuttavaa hoiva- ja hoitotyötä
ei ole arvonlisäverolain 34–36 §:ssä tarkoitettu valvottu
terveyden- ja sairaanhoitopalvelu, esimerkiksi lääkärin, hierojan,
fysioterapeutin tai sairaanhoitajan tekemä työ. Kampaajan tai
parturin palvelut eivät myöskään oikeuta vähennykseen.
Asunnon
ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö
Vähennykseen
oikeuttaa omassa, vanhempien, isovanhempien ja appivanhempien sekä
näiden puolisoiden käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon
kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennysoikeus ei koske
sijoitusasuntoa, jossa verovelvollinen ei samanaikaisesti asu.
Vuokralainen saa kotitalousvähennyksen vuokraamansa asunnon
kunnossapitotyön perusteella. Perusparannus- ja kunnossapitotyötä
on esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä
sauna- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja
putkityöt. Myös rakennusten ulkokunnostus ja pihan kunnostus
oikeuttavat vähennykseen. Uudisrakentaminen, jota on myös mm.
asunnon laajentaminen, ei oikeuta vähennykseen.
Vähennykseen oikeuttavaa asunnon kunnossapitotyötä ei ole kodin
koneiden ja laitteiden asennus, korjaus- ja huoltotyö. Jos kodin
koneiden asennus esimerkiksi keittiöremontin yhteydessä on osa
suurta korjausurakkaa, se voidaan katsoa osaksi korjaustyötä.
Vuoden 2009 alusta alkaen voi kuitenkin vähentää tieto- ja
viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito-
ja opastustyöstä aiheutuneet kustannukset, kuten television,
tietokoneen, digilaitteen ja niiden oheislaitteiden asennus- ja
kunnossapitotyöt.
Vähennystä ei saa
Vähennystä
ei saa, jos työn suorittava yritys tai yrittäjä ei kuulu
ennakkoperintärekisteriin. Yleishyödylliselle yhteisölle
tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä
maksettu korvaus oikeuttaa vähennykseen, vaikka yhteisöä ei ole
merkitty ennakkoperintärekisteriin eikä se harjoita veronalaista
toimintaa.
Vähennystä ei saa, jos vähennykseen oikeutettu
henkilö on saanut samaa työsuoritusta varten:
omaishoidon tukea
lasten kotihoidon tai yksityisen
hoidon tukea (hoitorahaa, -lisää tai kunnallista korotusta)
työnantajalle maksettavaa
palkkatukea
kunnan myöntämän sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelusetelin
matalapalkkatukea
korjausavustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista
Vähennystä ei kuitenkaan estä pientalojen
lämmitystapamuutoksiin myönnetty avustus.
Vähennystä ei saa, jos korvaus työstä maksetaan muulle kuin
yksityiselle henkilölle tai yritykselle tai yleishyödylliselle
yhteisölle. Esimerkiksi kunnalle kotihoidosta maksettu korvaus ei
oikeuta vähennykseen.
Vähennysoikeuden selvittäminen
Maksajan
on selvitettävä, kuuluuko työn tekevä yritys tai yrittäjä
ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinti tarkistetaan
verotoimistosta tai Internetistä osoitteesta www.ytj.fi.
Rekisteröinti olisi hyvä tarkistaa jo ennen sopimuksen tekoa, jotta
vältyttäisiin ikäviltä yllätyksiltä. Maksajan on kuitenkin
huolehdittava, että rekisteröinti on voimassa vielä
maksuhetkelläkin.
Vähennyksen saamiseksi maksajalla on
oltava:
työntekijän henkilö- ja osoitetiedot tai
yrityksen Y
-tunnus ja osoitetiedot
työn tekemis- ja maksamisajankohdan
osoittava lasku tai sen jäljennös
Yrityksen tai
yrittäjän on hyvä:
Eritellä laskulla työn,
tavaroiden, matkakulujen ja koneiden osuus (vähäisiä tarvikkeita
tai suureen kokonaisurakkaan sisältyvää vähäistä laiteasennusta
tms. ei ole tarpeen eritellä)
Laskea työn arvonlisäverollisesta
määrästä näkyviin vähennykseen oikeuttava 60 %:n
osuus
Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvän työn yhteydessä
selvittää tarvittaessa verotoimiston avustuksella
arvonlisäverovelvollisuutensa jo ennen yhteydenottoa
asiakkaaseen.
Mistä verosta vähennys
tehdään
Verohallinto tekee vähennyksen valtion
tuloverosta. Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän,
ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun
sairausvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen
suhteessa.
Vähennyksen vaatiminen
Vuodesta
2006 alkaen luonnolliset henkilöt ovat saaneet esitäytetyn
veroilmoituksen. Esitäytetyn veroilmoituksen mukana tulevan
täyttöohjeen liitteenä on lomake 14, jolla vähennystä vaaditaan.
Tositteita ei liitetä palautettavaan veroilmoitukseen vaan
kotitalouden on säilytettävä ne ja esitettävä verotoimistolle
ainoastaan pyydettäessä.
Ennakkoperintä
Kotitalousvähennys
otetaan huomioon ennakkoperinnässä, jos asiakas sitä vaatii ja
lasku on jo maksettu.Jos työ perustuu toistaiseksi voimassaolevaan
sopimukseen kuten esimerkiksi pitempiaikaiseen siivoussopimukseen,
vähennys voidaan kuitenkin ennakkoperinnässä myöntää jo
alkuvuodesta koko vuodelle. Tositteet kuluista tai muu selvitys
(esimerkiksi hoitosopimus) vähennyksen perusteista on esitettävä
vain sitä erikseen pyydettäessä.
Vuosi-ilmoitus
Jos
kotitalous on maksanut palkkaa työsuhteessa olevalle henkilölle, on
työntekijälle maksetusta palkasta ja siitä toimitetusta
ennakonpidätyksestä annettava vuosi-ilmoitus. Vuosi-ilmoitus
tehdään heti työsuhteen päättyessä tai viimeistään
palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoittamisessa
käytetään lomaketta VEROH 7801, jota saa verovirastoista ja
verotoimistoista. Lomakkeen saa myös Internetistä osoitteesta
vero.fi/julkaisut ja
lomakkeet/lomakkeet/vuosi-ilmoituslomakkeet.
Jos suoritus on
maksettu ennakkoperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle tai
yritykselle taikka yleishyödylliselle yhteisölle, vuosi-ilmoitusta
ei tarvitse antaa.
Kotitaloudet ja ennakonpidätys
Jos
kotitalouden maksamat palkat ovat vuodessa enintään 1500 euroa, ei
kotitalouden tarvitse toimittaa ennakonpidätystä eikä maksaa
työnantajan sosiaaliturvamaksua. Vuosi-ilmoitus on kuitenkin
annettava, jos palkka on vähintään 200 euroa vuodessa. Tästä ja
muista kotitalouksien palkan maksuun liittyvistä asioista kerrotaan
tarkemmin Verohallinnon Internet-palvelussa, kohdassa vero-ohjeet .
Kohdasta Työnantajavelvoitteet löytyvät mm.:
Eläke- ja tapaturmavakuutuksesta saa tietoa eläkevakuutus- ja
tapaturmavakuutusyhtiöistä.
Lisätietoa kotitalousvähennyksestä
Verohallinnon Internet-palvelussa on kohdassa
vero-ohjeet/Verohallituksen ohjeet yksityiskohtainen, ensisijassa
verovirastoille suunnattu ohje
kotitalousvähennyksestä.:
Kotitalousvähennys, Verohallituksen
ohje Dnro 74/32/2006, 9.10.2006.
Kohdasta Mediapalvelu löytyy tilasto- ja tutkimustietoa
kotitalousvähennyksen käyttämisestä eri vuosina. Lisäksi
kohdassa on tiivistetyssä muodossa eri vuosien kotitalousvähennyksen
edellytykset ja määrät.
